TUAS

Wikicampus

KULTTUURIYRITTÄJYYS –PROJEKTI

Yrittäjyyttä voidaan opiskella eri tavoilla, mutta yrityksen perustamisen sisällöt ja yrityksen perustajan yhteystiedot ovat kuitenkin kaikille yhteisiä. Yrittäjyysopintojen kokonaiskuvan hahmottamiseksi teen ensin lyhyen koosteen vuonna 2000 Turun ammattikorkeakoulussa käynnistetystä harjoitusyritysprojektista. Sen jälkeen mietin Kulttuuriyrittäjyysprojektin tavoitteita ja toteutusta (sivu 3).

Yleistä harjoitusyritysprojektista

Harjoitusyritys (HY) on opiskelijoiden perustama simuloitu yritys, jonka taustalla ja tukena toimii todellinen yritys. Harjoitusyrityksen toiminta, tuotteet ja palvelut ovat kuin oikeassa yrityksessä. Oppiminen tapahtuu toimistotiloja vastaavassa harjoitusyritysluokassa. Opiskelijaryhmän jäsenet toimivat toimitusjohtajana, osto-, markkinointi- ja laskentapäällikkönä jne. Harjoitusyrityksessä opitaan käytännön työtehtäviä.

Turun ammattikorkeakoulussa Salossa toimii 10 harjoitusyritystä ja Turussa 9 englanninkielistä harjoitusyritystä. Harjoitusyrityksessä on noin 10 eri alojen opiskelijaa (esim. Salossa liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja terveysalan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat). Jokaisella ryhmällä on ohjaaja, joka toimii tarkkailijana ja ohjaa ryhmän toimintaa oikeaan suuntaan.

Harjoitusyritykset käyvät keskenään kauppaa maailmanlaajuisessa HY-verkostossa, joka käsittää noin 40 maata ja noin 500 harjoitusyritystä (mahdollistaa kansainvälisen kaupan ja kulttuurin sekä kansainvälisen liikekirjeenvaihdon opiskelun). Tavoitteena on että, harjoitusyritykset käyvät kauppaa keskenään. FINPEC toimii harjoitusyritysten taustaorganisaationa tarjoten erilaisia realistisia palveluita esim. posti, pankki, vakuutusyhtiö, verohallinto, tavarantoimittaja (Lähde: www.finpec.fi).

Harjoitusyrityksen hyödyt

- yrittäjyys ja yrityksen perustaminen tulevat tutuiksi - liike-elämässä vaadittavien taitojen kehittyminen (yrityksen perustehtävät ja toiminnot) - kontaktit työnantajiin ja asiantuntijoihin (vierailevat luennoitsijat, pankkineuvottelujen toteutus) - epävarmuuden sietokyky kasvaa, tekemällä oppiminen (tiedonhaku, ongelmanratkaisu) - ryhmätyötaidot kehittyvät (monialaiset ryhmät) - organisointitaidot kehittyvät (päätöksenteko, työnjako ja vastuunkanto) - viestintätaidot kehittyvät (yrityksen sisäinen viestintä, markkinointi) - esiintymistaito kehittyy (kokoukset, esitykset, messuosallistuminen) - monikulttuurisuus ja vieraiden kielien käyttö on luontevaa - tietotekniset valmiudet kehittyvät

Harjoitusyritysprojektin sisältö Turun ammattikorkeakoulussa Salossa

Harjoitusyritysprojekti ajoittuu viikoille 38 -11. Projekti alkaa infolla ja Projektisuunnittelu-kokonaisuudella: Tiimityö, projektiviestintä, kokousten ja palaverien pitäminen (mm. puheenjohtajan tehtävät, muistiot). Lukujärjestyksiin varataan ryhmille kaksi kokoontumista viikossa (tietoiskut ja työskentely harjoitusyrityksissä).

Harjoitusyritysprojektin päävaiheet:

1. Yrityksen perustaminen

- Yrityksen perustaminen ja suunnittelu (yritysesittelyn pitäminen) - Liiketoimintasuunnitelman laatiminen - Rahoitusneuvottelut

2. Liiketoimintavaihe - Markkinointi & myynti (henkilökohtaisen myyntityön toteutus) - Markkinointisuunnitelman laatiminen (markkinointimateriaalin tekeminen suomeksi ja englanniksi, www-sivujen tekeminen) - HY-messut (messusuunnitelman tekeminen, messuilla toimiminen) - Taloushallinto (palkat, verot, kirjanpito) - Muut yrityksen päivittäiseen toimintaan liittyvät asiat (mm. aamupalaverit, liikekirjeenvaihto)

3. Tilinpäätös ja toiminnan arviointi

Arviointi Harjoitusyrityksen arvioinnissa käytetään itsearviointia, vertaisarviointia (ryhmänjäsenet arvioivat toisiaan kirjallisesti) ja ohjaajan arviointia (syksy/kevät). Opiskelija kirjoittaa teemaraportin ja osallistuu kehittämiskeskusteluun ohjaajan kanssa (syksy/kevät). Lisäksi opiskelijan on suoritettava kirjatentti (hyväksytty/hylätty), ryhmätentti (0-5) ja HY-englanti (0-5). Projektin aikana tehdyt dokumentit kootaan yrityskansioon (portfolio).

Kulttuuriyrittäjyysprojektin tavoitteet

Kulttuuriyrittäjyysprojektin tavoitteet voisivat mielestäni olla opiskelijan kannalta seuraavat: Opiskelija ymmärtää mitä toimenpiteitä yrityksen perustaminen pitää sisällään. Opiskelija tutustuu oman alansa yrittäjyyden eri mahdollisuuksiin ja hän suhtautuu yrittäjyyteen myönteisesti. Yrityksen perustamisen vaiheet ja yrityksen perustajan yhteydet tulevat opiskelijalle tutuiksi. Opiskelija osaa suunnitella tuotteelle/palvelulle liikeidean yhteistyössä muiden opiskelijoiden kanssa. Hän osaa laatia liiketoimintasuunnitelman. Hän osaa käyttää tekniikkaa hyödyksi (Second Life) ja esitellä tuotetta/palvelua suomeksi ja englanniksi. Opiskelija osaa arvioida omaa ja ryhmänsä jäsenten toimintaa.

Projektin tarjoamia lisähyötyjä ovat teknologian hyödyntäminen opetuksessa (modernin teknologian käyttöönotto tuo vaihtelevuutta opetukseen), kontaktit muiden alojen opiskelijoihin/ohjaajiin, englannin kielen käyttö tuotteen/palvelun esittelyssä (SL) ja hyvien käytäntöjen välittäminen projektiosallistujien kesken.

Tekstissä aikaisemmin olevat harjoitusyritysprojektin hyödyt sopivat mielestäni myös Kulttuuriyrittäjyysprojektiin, vaikkei projektissa käytettäisikään Finpecin harjoitusyritysmallia. Tällöin toiminta voi keskittyä ryhmätyöskentelyyn (tehtävät), tiedonhakuun (luennot, SL, netti) yrityksen perustamistoimiin (oikeiden yritysten tarjoaman mallin perusteella mm. yrityskäynti), liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja tuotteen/palvelun esittelyyn (kotisivut, markkinointimateriaali, SL). Opiskelijaryhmä voi tehdä tehtäviä esim. yhteistoiminnallisen oppimisen (YTO) keinoin

Esimerkki YTO-tehtävästä

Tavoite

Tehtävän tavoitteena on ymmärtää monikanavaisen markkinointiviestinnän merkitys yrityksen toiminnassa. Tavoitteena on myös ymmärtää miten interaktiivisuutta ja personointia voidaan käyttää tiiviin asiakassuhteen luomiseksi. Digitaalisessa markkinoinnissa keskitytään erityisesti hakukonemarkkinointiin ja seurantatyökalujen käyttöön. Lisäksi tehtävässä perehdytään sosiaalisten medioiden hyödyntämiseen yrityksen markkinoinnissa. Tehtävä luo pohjan 16.12. monikanavaisen markkinointiviestintäsuunnitelman laatimiselle.

Toteuttaminen

Tehtävä tehdään 4-hengen ryhmissä yhteistoiminnallisen oppimisen (YTO) keinoin: Jokainen opiskelija tekee ensin oman osuutensa tehtävästä ja opettaa/välittää sen jälkeen tehtävän sisällön muille ryhmän jäsenille. Opiskelijan aktiivisuus, sitoutuminen tehtävän tekemiseen ja vuorovaikutustaidot ovat erityisen tärkeitä YTO-tehtävän tekemisessä, sillä ryhmän jäsenet ovat riippuvaisia toisistaan. Jokainen ryhmän jäsen on vastuussa kokonaisuudesta.

Aikataulu • 7.11. YTO- tehtävänanto ja ryhmäjako. Tehtävä tehdään 4 -hengen ryhmissä niin, että kotiryhmän jokainen jäsen tekee raportin jostakin Optimassa olevasta osa-alueesta:

1. jäsen ”Monikanavainen, kokonaisvaltainen markkinointiviestintä” 2. jäsen ”Digitaalinen markkinointi” 3. jäsen ”Suhdemarkkinointi ja asiakkuudenhallinta” 4. jäsen ”Sosiaaliset/yhteisölliset mediat”

• 5.12. Ryhmä kokoaa tehtävän eri osa-alueet yhteen ja tallentaa ryhmän yhteisen raportin Optimaan, jotta muut opiskelijat ja ohjaaja pääsevät kommentoimaan raportteja (raportin sisältö, esimerkit ja lähteiden käyttö, Mitä uutta opin raportista?) Tenttiin ja uusintatenttiin valitaan jokin tehtävään sisältyvistä kysymyksistä. • 16.12. Markkinointiviestintäsuunnitelmat esitellään muille. Ryhmä tekee posterin/flappipaperin markkinointiviestintäsuunnitelmastaan ja esittelee suunnitelmansa ”Näyttelykävely –mallin” mukaan: Jokainen ryhmän jäsen on vuorollaan ”ständillä”. Ohjaajat ja muut opiskelijat kiertelivät kuuntelemassa 10 min kestäviä esityksiä ja antavat palautetta suunnitelmista.

• Lopuksi jokainen opiskelija arvioi kirjallisesti oppimistaan ja ryhmän toimintaa opintojakson aikana. Opiskelija antaa itselleen arvosanan YTO- tehtävän tekemisestä. Perusteluina käytetään opiskelijan aktiivisuutta: tehtävän tekemiseen käytetty aika, monipuolinen lähteiden käyttö ja sisällön opettaminen/ välittäminen muille ryhmän jäsenille aikataulun mukaisesti.

• Opintojakson arviointi: tentti (50 %), markkinointiviestintäsuunnitelma (50 %). YTO- tehtävä voi nostaa tai laskea loppuarvosanaa yhden arvosanan verran.