Monitori 2008

Wikicampus

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Siirry tästä takaisin Sakope sivulle

MONITORI 2008

Voimavaraistettu kansalainen terveydenhuollossa
Seminaari 18.3.2008 klo 12-17
ICT Talo, OHJELMA

HUOM. Ohessa oleva teksti on kirjoittajan nopeaa ja vapaata muistiinpanoa mainittujen esittäjien esityksistä. Mikäli asioiden ilmaisussa on epäselvyyksiä, epätäsmällisyyttä tai virheitä, on vastuu tämän tekstin osalta kirjoittajan ja niiden jotka muokkauksi täsmentävät ja muuttavat tämän muistiinpanosivun tekstejä. Esitysten pitäjien tiedot, ajatukset ja mielipiteet on tarkistettavaissa heidän esityksistään tai alustajilta itseltään.

Sisällysluettelo

Puheenjohtaja

Reima Suomi, Turun kauppakorkeakoulu

Avaus

Rehtori Tapio Reponen, Turun kauppakorkeakoulu

Tuo esiin mm. terveys ja hyvinvointi teeman huomioiminen korkeakoulujen yhdentymiskehityksessä Varsinais-Suomessa. Tietoteknologialla keskeinen osuus mukaan tuottavuuden lisäämiseksi. Kuitenkin jatkuva prosessin paremmaksi hiominen ei tuota loputtomiin lisäarvoa, vaan prosesseja pitää myös uudistaa.

Terveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittäminen

Anne Niska

2 Eri näkökulmaa: A) Kansalaisen asiointi ja omahoito, B) Potilastietojärjestelmien rakentaminen ja kansallinen arkisto. Niskan hanke keskittyy kohtan A.

Ekat koordinaatiohanke

- Kansalaisen näkökulma "mahdollisuus itsenäiseen rooliin".
- Omahoito ja sen tukeminen
- Kansaliaset odottavat palveluita
- Osahankkeita, 2/2008-12/2008, mm. Varsinas-Suomen shp mukana
- Ministeriö perustanut mm. kansalisen sähköisen asioinnin neuvottelukunnan
- Työryhmät: Ajanvaraus ja omahoito

Omahoitoalusta:
- Tunnistamaton/tunnistettu osio. Testataan omahoitoalustoja. Etelä-Savon hyvis portaali. Lapissa pilotoidaan erikoissairaanhoidon omahoitoalustaa.
- Mallinetaan "kansalainen": diapetes. OSHP, ESSHP ja LSHP.
- Mallinnetaan omien potilastietojen katseluyhteyttä. Miten kansalainen reagoi tuloksiin, mitä tukea ja tulkintaa potilas tarvitsee. Oulun omahoitohankkeessa.
- Testataan hoitoviestipalautejärjestelmää suljetussa ympäristössä. Voisiko korvata puhelinvastauksia.
- Mallinnetaan ja testataan suostumuksenantojärjestelmää

Ajanvaraus: Ajanvarausarkkitehtuurin jatkotyöstäminen. Mobiili tekstiviestijärjestelmää: kansalainen voi listata itsensä nopeaksi lähtijäksi (esim. leikkaukseen).Myös päiväkäynnillä voidaan hyödyntää mobiiliteknologiaa.Mm. Neuvoloiden ajanvarausjärjestelmää.

Ekat

Pitkän aikavälin ratkaisu kansalaisen itsenäisen terveystiedon hallinnan integroituminen terveydenhuollon perustietojärjestelmiin (mm. Miranda, ProConsona ja Effica)

Yhteisen tekemisen arviointiprosessi. Zef.

Oulu Health Test Center
- eri tuotteiden konseptointi
- keskuksen avajaiset 1.4
- Henkilökunta arvioi, miten mm. omahoitomalli muuttaa henkilökunnan työtä

Oulun omahoito sivut löytyvät Netistä
- Mm. kansalaisen oma terveyskansio: Marja Malli
- Samoin periaattein on jo nykyään koottu mm. kansalaisen vakuutus ja pankkitiedot. Käytetään yhteistä tietojärjestelmää
- Hoitohenkilökunnalta voi olla kielletty kansalaisen toimesta pääsy omaan terveyskansioon - Neuvontapalvelut
- Yhteystiedot

Oulun Omahoito

Potilaan oikeusturva

Sakari Suominen, professori, Turun yliopisto

- Eri viranomaisia
- Ei keskinäistä yhteyttä
- Kansalaisen tyytymättömyyden ilmaisun muodot: Potilasasiamies, ylilääkäri, potilasvakuutuskeskus, potilasvahinkolautakunta, lääninhallitus, terveydenhuollon oikeusturvakeskus,TEO, stm, oikeusasiamies, oikeuskansleri, hallinto-oikeus, käräjäoikeus

Taloudellinen korvaus: Potilasvakuutuskeskus
Tyytymättömyys: Lääninhallitus (TEO kevyemmät tapaukset)
Hoitovirheet: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus

Lausuntopyynnöt, Ilmoitukset ja kantelut trendinä lisääntyneet 1990-luvun alusta 2008 vuoteen (TEO). Seuraamuksiakin tulee vuositasolla aikalaillla (TEO). Potilasvahinkokeskuksenkin mukaan lievää kasvutrendiä (Potilasvahinkokeskus). Kantelut mm. Länsi-Suomen lääninhallitus. Voimakasta kasvua. Seuraamuksiakin löytyy. Varsinaisia korjaamisesityskiä ei tule kovin paljoa.

Suominen: Järjestelmä toimii hyvin. Asiakkaiden aktiivisuus on kovasti kasvanut viime vuosien aikana.

Myös sisäisellä diplomatilla, vuorovaikutuksella ja sovittelulla voidaan välttää tyytymättömyyden ilmaisuja ja kanteluita. Voidaan saavuttaa myös huomattavia säästöjä.

Identiteetin hallinta terveydenhuollon järjestelmissä

Jarkko Koskinen, tietoturvapäällikkö, TeliaSonera Oy

Identiteetinhallinnasta
Järjestelmän omistaja > Käyttävän organisaation identiteetin hallinnasta vastaava > Käyttäjä hänen mandaattinsa mukaisesti
Ongelma: Kun selivitettiin käyttöoikeuden hallintaa ja organisaation jättäneen henkilön identiteetin poistamista oli tuloksena poistoaikataulujana yhdestä päivästä jopa kolmeen vuoteen.

Miksi identiteetin halintaa tarvitaa:
1. Kustannusten tehokkuus
- esim. yksi salasana>BR> 2. Riskien hallinta
- käyttäjien poistaminen järjestelmästä
3. Liiketoiminann mahdollistaminen
- sähköisten palvelujen ja tunnusten jatkaminen, itsepalvelutoiminnat
4. Kansainväliset ja kansalliset säädökset
5. Operatiivinen tehokkuus

Haasteet:

1. Etupainotteiset kustannukset
2. Uusia asia

Palveluvisio: Mobiilivarmenne
Osuuspankki suunnittelee TeliaSoneran kanssa mobiilitunnistuksen käyttöönottoa


Lääkitystiedon hallinta - kenen tehtävä

Reetta Raitoharju, projektipäällikkö, Turun kauppakorkeakoulu

- Tekes projekti, osana Finwell hankkeita
- Tarkoitus tukea voimassa olevia hankkeita mm. sähköistä reseptiä ja sen käyttöönottoa
- Lääkitystieto: nimi, annostus, ottamistapa, jne.
- Turun KKK, Turun yliopisto, Oulun YO, Tampereen YO
- Turun yliopiston näkökulma erityisesti kansalaisen näkökulma

Kenen tehtävä?

- kansalainen, apteekki, lääkäri
- kansalaiset uskovat lääkärien määräyksiin vahvasti. Omat tiedot puutteellisia.
- ideat: mukana kannettavaan, katseluyhteys resepitietokantaan, omat tallennusmahdollisuudet, laajemmat elämänhallintaportaalit, jossa terveysosa yhtenä osiona
- lääkäri: järjestelmien lääkelistat epäluotettavat, ykistyiset reseptit, selvittämiseen kuuluu kohtuuttomasti aikaa, perusterveydenhuolto tarvitsisi erikoissairaanhoidon tietoja, kotisairaanhoidon tietojen päivittämisessä ongelmia. Työterveystietoja ja mielenterveystietoja ei voi hyväksikäyttää mm. lääkehoidossa
- Tavoitteita: Kirjaamisen yhtenäistämisen kehittäminen
- Aluetietojärjestelmät tukevat yhteistyötä ja lääkitystiedon hallintaa
- Asiakkaiden oman tiedon lisääminen järjestelmään ei koettu hyväksi
- Apteekit: Koneellinen annosjakelu. Yhdistelmäannokset. Apteekki vastaa varastoinnista, jakelusta ja turvallisuudesta
-> Kustannussäästöjä. Palvelutalojen lääkejakelun ulkoistaminen.
- Asiakkaan lääketystili voi olla myös Apteekkien vastuulla

Tiedon louhinta potilaan asialla

Sanna Salanterä, Kliinisen hoitotieteen professori, Turun yliopisto: lääketieteellinen tiedekunta; hoitotyö

Pahimmillaan kirjaamista ja tietojärjestelmien käyttöä voidaan tehdä 30% terveydenhoitohenkilöstön työajasta. osuutta pitää saada supistettua.
Hoitotieteilijät, informaatioteknologian asiantuntijat ja yritykset.Esim. Jullen Lingsoft.
Tekstin louhinnan kehittäminen datan hakemisen lisäksi. Kehitetään ohjelmistokomponentteja; algoritmeja.

eResepti

Riitta Söderlund, projektipäällikkö, TERES Turun kaupungin terveystoimi

- eresepti kehitys on lähtenyt liikkeelle jo 1990-luvulla
- Lääkemääräys siirretään reseptikeskukseen
- 4 määräytapaa
- Myös kansalaisella katseluoikeus tulevaisuudessa reseptikeskukseen
- STM, Kela: Reseptikeksus, TEO: varmennepalvelu, Stakes: koodistopalvelin, toimintayksiköt ja apteekit hullehtivat liittymisestä järjestelmään
- Turku ja Kotka ensimmäiset käyttöönottajat syksyllä 2008. Lähdetään perusterveydenhuollosta liikkeelle.
- Laki sähköisestä lääkemääräyksestä
- Potilaat antaneet piloteissa palautetta ja kehittämisehdotuksia lainsäädäntötyön pohjaksi. Halutaan mm. edelleen vaihtoehtoiset toimitusmallit
- Lääkemääräysten toteuttamisen parantaminen
- Käytännön haasteet: Nopeus lääkärin työprosessissa? Koettuja ongelmia.

Kuka tuottaa terveydenhuollon palvelut voimaantuneelle kansalaisille?

Aki Linden, johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

- Usein rahoitus ja tuotanto menee sekaisin
- Terveydenhuoltoon 12,5 miljardia = 7,5 % BKT:sta
- Rahoituksen muutos: yksityinen kulutus kasvaa > kanavoituuko terveyspalveluihin > toteutuuko empowerment > kansainvälisesti: mitä vauraampi kansakunta, sitä enemmän käytetään absoluuttisestikin varallisuutta terveydenhuoltoon. - A.Linden: Ihmiset ajattelee, että verorahoille halutaan enemmän vastiketta. Julkisen sektorin ostot ykistyiseltä lisääntyy > kilpailutus lisääntyy
- Kilpailutus sekä hyvä että huono
- Tiedon assymetria: Asiakas ei ole kingi terveydenhuollossa. Yksityiset laitekuoletukset: onko kiusaus määrätä rajatapaustutkimuksiin asiantuntijajohtoisesti. Terveydenhuolto on kalleinta siellä, missä eniten kilpailua (Saksa ja Ranska: maksaa paljon, mutta ei ole jonoja)."Nälkäinen lääkäri on vaarallisempi kuin nälkäinen tiikeri".
- Avoin kilpailu tarkoittaisi ja vaatisi näkyvyyden lisäämistä, avoimuutta, vertailumahdollisuutta

Tilaisuuden päätös ja yhteenveto

Reima Suomi

Henkilökohtaiset työkalut