Keskustelu:FYLOGENIA Sanna & Johanna

Wikicampus

Olette jo saaneet tuotettua runsaasti tekstiä, hyvä!

Työselostuksen otsikoksi käy ihan se sama otsikko, joka annettiin työn otsikoksi.

Tiivistelmä on tapana kirjoittaa ihan viimeksi, sitten kun on jotain tiivistettävää - tämän olettekin mitä ilmeisemmin oivaltaneet.

Johdantoa voisi yrittää kirjoittaa hieman sujuvampaan muotton. Nyt olette melko suoraan poimineet powerpointeista lauseita, jotka on vain aseteltu peräjälkeen. Tyyli on hieman töksähtelevää, koska powerpointeissa aisat on esitelty "ranskalaisin viivoin".

Akiasmaattinen meioosi ei suinkaan rajoitu lajeihin, joilla on holokineettiset kromosomit. Esim. banaanikärpäskoiraalla on akiasmaattinen meioosi, mutta koromosomit ovat monokineettisiä.

Kannattaa myös jäsentää johdantoa jakamalla se kappaleisiin. Ja johdannon viimeisessä kappaleessa kerrotaan työn tarkoitus.

Aineistona tässä työssä ovat alkoholiin säilötyt hyönteiset, eivät DNA-sekvenssit, koska sekvenssithän saatiin vasta oman, monivaiheisen laboratoriotyöskentelyn tuloksena. LISÄaineistona käytettiin valmiita sekvenssejä, joko edellisten opiskelijasukupolvien tuottamia tai verkosta haettuja. Muistakaa, että lajinimet kirjoitetaan Kursivoitu tekstikursiivillaKursivoitu teksti ja välttäen nimien taivuttamista. Mieluummin käytetään kiertoilmaisuja, kuten Nepa cinerea -lajilla tai lajilla Nepa cinerea.

Menetelmät on selostettu ehkä turhankin tarkkaan. Kysessähän ei ole työohje, vaan työselostus. Julkaisussa riittäisi viittaaminen kitin työohjeeseen ja tällä työkurssilla voisi esim. viitata "kitin ohjeen perusteella laadittuun erilliseen työohjeeseen, joka jaettiin kurssilla". Ihmettelen myös, mistä olette saaneet kaikki tietonne kitin reagenssien vaikutuksista ja merkityksistä. Ihan yleisestikin, työselostuksessa ei tarvitse tai oikeastaan mielestäni ei edes pidä toistaa samoja asioita, joista on jaettu kirjallisia ohjeita kurssilla, vaan viittaus ohjeisiin riittää. Jos, ohjeista on jotenkin poikettu, se pitää tietysti mainita.

Jos kerrotaan laimennossuhde, ei tarvitse enää kertoa itse ainemääriä.

Käytetty vesi oli tarkkaan ottaen ddH2O:a, jossa dd-lyhenne tulee sanoista deionized distilled eli käytetty vesi oli deionisoitua eikä ionisoitua.

DNA-konsentraation mittauksessa suhde kertoo absorbanssin suhteesta aallonpituuksilla 260 ja 280 nm. Tämä kertoo näytteen puhtaudesta ja on suoraan verrannollinen "purity"-lukeman kanssa.

PCR-reaktion periaatetta ei tarvitse kertoa. Tämä on nykyisin jo niin triaviaalia tietoa, että jokainen vähäisestikin laboratoriobiologian kanssa tekemisissä oleva ja periaatteesa kuka tahansa lukion käynyt tietää periaatteen. PCR:stä riittäisi kertoa, millä kaavalla annealing-lämpötilat laskettiin.

Sekvensoitaessa luetaan ainaa yhtä DNA-juostetta, sen vuoksi laitetaan vain yksi aluke sekvensointi-PCR-reaktioon.

Ei ole myöskään tarpeellista kertoa käytetyistä tietokoneohjelmista noin yksityiskohtaisesti kuin olette tehneet. Ihan sama nyrkkisäänö kuin labramenetlemissä, jos ohje on jaettu kurssilla, viittaaminen siihen riittää.

Aineisto ja menetelmät -kappaleen kirjoittaminen on varmaankin ihan läkähdyttänyt teidät, kun tuloksia ja tarkastelua ei vielä juurikaan ole. Olen pahoillani, etten ole kommentoinut kirjoitustanne aikaisemmin, sillä olette tehneet aika paljon turhaa työtä. Menetelmien kuvauksia saa "riisua" reippaalla otteella.

Christina