KEOPS-Wiki
Wikicampus
KORKEAKOULUJEN ELINIKÄISEN OPPIMISEN RAKENNEUUDISTUS VARSINAIS - SUOMESSA - KEOPS
KEOPS - TOIMINTASUUNNITELMAT 2008-2009:
Sisällysluettelo |
AVOIN YLIOPISTO-OPETUS
Avoimen yliopiston osaprojektin alaryhmä: Opetustarjonnan suunnittelu ja koordinointi
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008
1.1.
Rakenteellisen kehittämisen yhteishankkeen (Turusta tieteen huippukeskittymä) suuntaviivojen mukaisesti selvitetään Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun avoimen yliopisto-opetuksen yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet.
Yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksista on tehty suunnitelma, joka on tällä hetkellä arvioitavana. Jatkotoimenpiteitä pohditaan, kun päätös on tiedossa. Mikäli erillisrahoitusta ei tule, yhteistyön tiivistämistä edistetään tehdyn suunnitelman mukaisesti osana KEOPS–hanketta.
1. 2.
Kehitetään koulutustarjontaa vastaamaan yksilöiden, yritysten, yhteisöjen ja alueiden tarpeisiin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omien koulutustehtävien ja profiilien mukaisen opetustarjonnan rinnalla etsitään mahdollisuuksia yhteistuotannon pilotointiin.
Yhteinen yleisöluentosarja toteutetaan loppukeväällä ja syksyllä 2008.
Kulttuurien välisen viestinnän opinnot tuotetaan yhteisesti. Suunnitteluun ja toteutukseen vuonna 2008
1.3.
Laaditaan opetuksesta kolmen vuoden suunnitelmat.
Turun yliopiston avoin yliopisto-opetus on toimeenpanosuunnitelman tasolla määritellyt alustavasti seuraavan kolmen vuoden tarjontansa. Suunnitelmia tarkennetaan vuoden 2008 aikana ja pyritään yhteistyössä Marsuryhmän kanssa rakentamaan malleja eri korkeakoulujen opintoja yhdistävistä opintopoluista, joita opiskelijat voivat hyödyntää opintojensa suunnittelussa.
Mahdolliset kulut huomioidaan Marsuryhmän budjetissa.
1.4.
Opintohallinnon, rekisterien ym. käytänteiden vertailu: yliopistot miettivät keskenään omia käytänteitään, ammattikorkeakoulut omiaan, koska järjestelmät poikkeavat niiltä osin niin paljon.
Näitä asioita on käsitelty Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun välisessä yhteistyössä sekä yhtenä osa-alueena Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun suunnittelijoiden yhteistapaamisessa syksyllä 2007. Suunnittelijatapaamisista päätettiin tehdä jatkuva käytäntö, jolloin vertailukehittämistä on mahdollista jatkaa tulevina vuosina.
Suunnittelijatapaamisiin vuonna 2008
1.5.
Yhteistyö uuden opetusteknologian hyödyntämisessä yhteistyössä e-rappu-osahankkeen työryhmän kanssa.
Uutta opetusteknologiaa hyödynnetään vuoden 2008 aikana toteutettavassa yleisöluentosarjassa sekä mahdollisuuksien mukaan myös yhteisessä kulttuurienvälisen viestinnän opinnoissa.
1400 euroa
Vuoden 2007 aikana Sisuryhmän kulut jäivät vaatimattomiksi: suunnittelijoiden tapaamisesta aiheutui menoja n. 200 euroa. Yhteistyössä keskityttiin lähinnä toimintamuotojen suunnitteluun – konkreettisiin toimenpiteisiin ei vielä päästy. Toiminnan alkuvaiheessa sovittiin, että Avoimen yliopiston osaprojektin toinen alaryhmä, joka suunnittelee ja toteuttaa markkinoiti- ja tiedotusyhteistyötä, voi käyttää tarvitsemansa määrän avoimen yliopiston osaprojektille kohdennettua määrärahaa. Vuoden 2009 osalta anotaan vastaavanlaista summaa toiminnan kehittämiseen.
Osaprojekti:
Avoin yliopisto ja avoin ammattikorkeakouluopetus
Marsu-ryhmä
- Markkinointiyhteistyön ja tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen ja integrointi
Marsu-ryhmän jäsenet:
viestintäsihteeri Anitta Lehtonen TY, ryhmän vetäjä ja sihteeri suunnittelija, opinto-ohjaaja Seppo Piiparinen, TY koulutuspäällikkö Merja Brunnsberg, TuKKK ma. suunnittelija Jaana Jussila, TuKKK sihteeri, amanuenssi Christel Söderholm, ÅA koulutussuunnittelija, opinto-ohjaaja Majlen Saarinen, ÅA amanuenssi Carina Gräsbeck, ÅA suunnittelija Niina Hytönen, Diak suunnittelija Annina Laakso, Turun AMK
Ryhmän tavoitteena on selvittää mahdollisuudet käytännöllisiin, kannattaviin ja kestäviin ratkaisuihin korkeakoulujen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi avoimen yliopisto-opetuksen ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen markkinointiyhteistyön sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden järjestämisen kannalta. Tavoitteena on omaa asiantuntijuutta kehittäen suunnitella ja toteuttaa aikuisopiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin soveltuvia joustavia palveluja, lisätä avoimen korkeakouluopetuksen tunnettuutta, tehostaa opiskelijarekrytointia ja asiakkuuksien rakentumista. Markkinoinnin ja palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa selvitetään mahdollisuuksia yhteisten resurssien käyttämiseen.
2.1. Markkinointiyhteistyön kehittäminen ja integrointi
Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa yhteisellä resurssoinnilla toteutettavia markkinointitoimenpiteitä. Yhteisesti tuotetun tiedottamisen ja esittelytilaisuuksien tavoitteena on lisätä avoimen korkeakouluopetuksen tunnettuutta. Tavoitteena on tuoda tietoa tarjolla olevista opinnoista ja henkilökohtaista neuvontapalvelua opinnoista kiinnostuneiden ulottuville myös seutukunnissa.
Yhteiset opetustarjonnan esittelytilaisuudet, ilmoitukset sekä mainonta Turussa ja seutukunnissa: Turussa järjestetään elokuussa opetustarjonnan esittelytilaisuus Hansakorttelissa (Taiteiden yön tms. yleisötapahtuman yhteydessä) ja osallistutaan Turun kaupungin järjestämille Koulutusmessuille Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa. Lisäksi syyskuun alussa järjestetään koordinoidusti valtakunnalliseen Aikuisopiskelijan viikkoon liittyen avoimet ovet -tapahtumia. Opetustarjonnan esittelytilaisuudet järjestetään elokuussa Salossa, Loimaalla ja Vakka-Suomessa (kaksi tilaisuutta).
Laaditaan yhteinen mainos Turun Sanomien Koulut, kurssit ja harrastukset -teemaliitteeseen elokuussa. Ilmoituksessa mainostetaan opintotarjontaa ja erityisesti yhteisesti tuotettuja uusia opintoja sekä Studia generalia -sarjaa, lisäksi tiedotetaan esittelytilaisuuksista ja koulutustarvekyselystä, ks. alla). Elokuussa järjestetään myös mainoskampanja Turussa (esim. bussimainokset).
Yhteinen tiedotus- ja markkinointitoimenpiteiden suunnitelma: Hankkeessa suunniteltujen ja toteutettujen markkinointi- yms. toimenpiteiden perusteella laaditaan esitys turkulaisten avointen korkeakoulujen yhteiseksi vuosittaiseksi tiedotus- ja markkinointisuunnitelmaksi (suunnitelma sisältää tavoitteet, toimenpiteet ja työnjaon kuvaukset). Asiakaslähtöisen ja asiakkuuksien rakentamiseen tähtäävän toiminnan perustaksi tiivistetään yhteistyötä KEOPS-hankkeessa toimivan opetuksen tuotannon suunnitteluun keskittyvän ”Sisu-ryhmän” kanssa, jotta esim. opintojen tarjonnan 3-vuotissuunnitelmat ja avoimen yliopiston väylä konkretisoituu.
Esittelytilaisuudet ja lehti-ilmoitukset Turussa ja Varsinais-Suomen seutukunnissa
2.2 Tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden (TNO-palvelut) kehittäminen ja integroiminen
Koulutusjärjestelmien on vastattava elinikäisen oppimisen asettamaan haasteeseen elinikäisen ohjauksen järjestämisestä ja ryhdyttävä tarkastelemaan erilaisista lähtökohdista tulevien opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia. TNO-palvelut ovat avainasemassa oppimistarpeiden ja tarjolla olevien opiskelumahdollisuuksien kohtaamisessa.
Ryhmän painopiste tulee jatkossa olemaan erityisesti aikuisopiskelijoille soveltuvien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämisessä ja niiden saavutettavuuden parantamisessa. TNO-palveluiden kehittämisessä on lähtökohtana erilaisten aikuiskoulutuksen asiakkaiden ohjaustarpeiden tunnistaminen ja ohjausresurssien tarkoituksenmukainen suuntaaminen: on etsittävä erilaisia vaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi itsepalveluista (verkkopalvelut, painetut tiedotusmateriaalit jne.) ja henkilökohtaisesta neuvonnasta (esim. ohjauskeskustelut valintojen tekemisen tueksi, joustavat sähköiset neuvontapalvelut) pidempikestoisiin ohjausprosesseihin.
Tavoitteena on omaa asiantuntijuutta kehittäen tarjota asiakaslähtöisesti erilaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin soveltuvia palveluja. Ryhmässä perehdytään aikuisopiskelijoiden tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja koskeviin valtakunnallisiin selvityksiin kuten OPM:n ja työministeriön tuottamaan Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen -selvitykseen v: 2006, sen toimenpide-ehdotuksiin ja jatkotoimenpiteisiin. Lisäksi tutustutaan muiden avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen sekä alueellisiin aikuiskoulutuspalvelujen kehittämishankkeisiin ja toteutuksiin. Omaa aikuisopiskelijan ohjauksen asiantuntemusta lisätään myös järjestämällä tutustumis- ja kouluttautumistilaisuuksia.
Omien TNO-palveluiden nykytilanne ja kehittämistarpeet kartoitetaan yhdessä: perehdytään hankkeeseen osallistuvien avointen korkeakoulujen tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen toimintamuotoihin (verkkosivut, painetut oppaat, henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus ym.), sisältöihin ja tavoitteisiin. Palveluja tarkastellaan myös osana ”emokorkeakoulun” aikuiskoulutuspalveluja.
Ryhmä tekee suunnitelman tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista sekä palvelujen järjestämisen integrointimahdollisuuksista. Pääpaino on opiskelijarekrytointia tukevien palveluiden kehittämisessä ja niiden näkyviksi tekemisessä, mutta neuvontaa ja ohjaustaa tarkastellaan koko ohjausrakenteiden ja -prosessien osana.
Tavoitteena on edistää neuvonta- ja ohjaustyötä tekevien henkilöiden yhteistyötä, hyödyntää yhteistä resurssointia laadukkaiden palvelujen tuottamiseksi ja lisätä avoimen korkeakouluopetuksen vaikuttavuutta. TNO-palveluiden kehittämiseen liittyvien tehtävien koordinointia varten varataan rahaa palkkakustannuksiin.
Koulutus- ja tutustumistilaisuudet (palkkiot, matkakulut ym) TNO-palvelujen kehittämisen koordinointi (tiedonhankinta, koulutuksen järjestäminen, yhteyshenkilönä toimiminen, päävastuu kehittämistavoitteiden ja –toimenpiteiden suunnittelusta)
2.3 Koulutustarveselvitykset Turussa ja Turunmaalla
Työryhmä suunnittelee ja toteuttaa yhdessä KEOPS-hankkeen toisen avoimen yliopiston työryhmän, opetustarjonnan suunnittelun ja koordinoinnin työryhmän kanssa koulutustarveselvitykset Turussa ja Turunmaalla. Selvitys koskee sekä potentiaalisia uusia opiskelijoita että nykyisiä opiskelijoita. Oppiaineisiin kohdistuvan kiinnostuksen lisäksi kartoitetaan aikuisopiskelijoiksi hakeutuneiden kokemuksia ja näkemyksiä TNO-palveluista (mm. tiedonsaannin kanavat, hakuvaiheessa saadun tiedon riittävyys, tarve korkeakouluopintoihin valmentaviin opintoihin). Kyselyn toteuttamisessa voidaan käyttää mallina Satakunnassa v. 2006 tehtyä avoimen yliopiston koulutustarvekartoitusta. Koulutustarvekartoitus voidaan toteuttaa myös avointa yliopisto-opetusta ja avointa ammattikorkeakouluopetusta esille tuovana markkinointikampanjana.
Kyselylomakkeen tekninen toteuttaminen ja tulosten käsittely
2.4 Verkostoituminen koulutustietopalvelutoiminnassa Varsinais-Suomessa
Ryhmä jatkaa yhteistyön tiivistämistä opinto-ohjaajien, työvoimatoimistojen koulutus- ja yritysneuvojien ym. koulutustiedon jakelijoiden kanssa Turussa ja muissa seutukunnissa. Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa vuorovaikutteisia vuosittaisen yhteistyön muotoja, joiden avulla saadaan jaettua aiempaa systemaattisemmin tietoa avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintojärjestelmistä, opetustarjonnasta ja ohjauspalveluista eri sidos- ja kohderyhmille (esim. abit, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat, työvoimatoimistojen koulutuspalvelujen asiakkaat). Verkostoitumisen toivotaan tuottavan myös palautetta toimintatavoista ja opetustarjonnasta oman toiminnan kehittämiseksi laajemminkin.
a) Opinto-ohjaajaverkoston toiminta: - toimitetaan opinto-ohjaajille avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen uutiskirje keväällä ja järjestetään yhteistyötilaisuus syksyllä
b) Työvoimatoimistojen koulutus- ja yritysneuvojien kanssa tehtävä yhteistyö: - selvitetään yhteistyön kehittämistarpeet ja muotoja.
Info- ja yhteistyötilaisuus, materiaalit (posterit ym.), tarjoilut ja tilat
Menoarviota vuodelle 2009 ei voi vielä määritellä, koska se on riippuvainen vuoden 2008 tuloksista.
TÄYDENNYSKOULUTUS
KORKEAKOULUJEN ELINIKÄISEN OPPIMISEN RAKENNEUUDISTUS VARSINAIS-SUOMESSA -HANKE
KEOPS - täydennyskoulutuksen projektiryhmä:
Hillevi Koivuniemi (TY/Tkk),
Sari-Anne Poikkijoki (TKKK/Tse),
Satu Laitila (Katarina Drugg) (ÅA/FC),
Sari Kinnunen (Tuamk),
Kari Keuru (Timo Parkkola) (HUMAK)
PROJEKTISUUNNITELMA 27.11.2007
Kokonaistavoite: Täydennyskoulutustarjonnan selkiyttäminen, palvelukonseptin uudistaminen ja tuotannon tehostaminen suhteessa kysynnän muutoksiin.
Osatavoitteet 2007 2008 2009
Täydennyskoulutuksen palvelutarjonnan kokonaisselvitys ja sen edellyttämät toimet suhteessa kysyntään Yhteinen tuotekehitysrahahakemus. Kokonaisselvitys omista ja yhteisistä täydennys-koulutuspalveluista (koulutukset, arviointihankkeet, kehittämishankkeet, yritysprojektit, osaamiset) vuosista 2006-2007. Korkeakoulujen nykyisen palvelutarjooman analyysi. Analyysin perusteella tarjonnan ja työnjaon selkiytyminen ja palvelukonseptin mahdollinen uudistaminen. Yhdessä näkyminen. Yhteinen tiedottaminen
Tuotantotapojen ja –rakenteiden vertailukehittäminen, Laatujärjestelmien vertailu ja hiominen MinPlan/FortPlan-ohjelmistoihin tutustuminen ÅA:ssa.
Muihin tietojärjestelmiin ja –kantoihin tutustuminen (www.taydennyskoulutus.fi; opintoluotsi, Projektori, Prospekti, työajanseuranta, tiimikalenterit, intranet).
Laatujärjestelmien tilanteiden läpikäynti. Tutustuminen elinikäisen oppimisen indikaattoreihin eri korkeakouluissa. Elinikäisen oppimisen indikaattorien kehittäminen yhteisesti muiden ryhmien kanssa.
Järjestetään vaikuttavuusworkshop
Ideasta toteutukseen
Prosessikaavioita apuna käyttäen tutustutaan koulutuksien/kurssien toteutuksiin eri korkeakouluissa. Ryhmä keskittyy erityisesti liiketaloudellisin perustein toteutettavien koulutuksien prosesseihin.
2007 tehtyjen tutustumiskäyntien perusteella pohditaan mahdollisia yhteisiä ratkaisuja ja pilotoidaan ne = benchmarking.
Tukipalveluiden vertailu ja yhteistyön hahmottelu. Yhteiset tai toisiaan tukevat järjestelmät.
Yhteiset elinikäisen oppimisen indikaattorit. Täydennyskoulutuksen yhteistyöryhmän rakentaminen
Ydinryhmä: TY, TSE, ÅA, Tuamk; laajennettu ryhmä: edellä mainitut & Humak, Diak, Sydväst; tarpeen mukaan muita asiantuntijoita, seutukuntien edustajia ja oppilaitoksia mukaan tapaamisiin Tuotekehitysyhteistyön tiivistäminen ja ennakointi, Tuotannollinen yhteistyö hankekohtaisin ratkaisuin Yhteisen kehitystyön edellytyksenä on, että ihmiset tuntevat toisensa. Ensimmäinen yhteinen tutustumistapaaminen e-rapun Pedag.verkkoja kokemassa –seminaarissa 11.-12.10., jonka yhteydessä oma sessio. Yhteinen työpaja, jossa hyödynnetään ennakointimateriaalia ja tutkimuksia, esimerkiksi TuTun johdolla, jolloin tavoiteena myös ennakointityöskentelyyn tutustuminen. EU-rahoitusmahdollisuuksiin perehtyminen yhteistyössä aluehankkeet-ryhmän kanssa. Tutkimuksen hyödyntämisen lisäideointi (mm. tutkiva työote, tutkimustulosten kääntäminen koulutukseksi) Selvitetään minkälaisia aiheen ja/tai kohderyhmien mukaisia toimivia pienryhmiä on olemassa ja muodostetaan niistä yhteys täydennyskoulutuksen yhteistyöryhmään. (Esim. opettajien koulutus, johdon koulutus, terapiat, liiketoimintaosaaminen).
Yhteisen ennakointityön kehittäminen edelleen yhdessä alueellisen kehittämisen ryhmän kanssa. Erityisteemoina tutkimustiedon hyödyntäminen ja tutkiva lähestymistapa tuotekehityksessä ja suunnitteluyhteistyössä sekä systemaattinen heikkojen signaalien keruu. Toteutetaan ennakointityöpajoina sekä ennakointirulettina.
Toiminta korkeakoulujen yhteisessä rakenteellisen kehittämisen hankkeessa, jossa tuotetaan raportti erikoistumisopintojen kehittämisestä sekä toimintamalli. (OPM:n tuotekehitysraha hankkeeseen myönnetty TY:lle 2007)
Yhteisiä koulutushankkeita, jolloin opitaan toisten toimintatapoja, luodaan mahdollisia yhteisiä toimintamalleja Yhteiset ja toisiaan täydentävät hankkeet ennakoinnin pohjalta
Ennakointityöskentelyn toteutus tehdään yhdessä alueellisen kehittämisen ryhmän kanssa. Vuoden 2007 ennakointipäivä toteutettiin omin voimin. Vuonna 2008 syvennetään ennakoinnin tietämystä ja sen käyttöä suunnittelutyössä. Käytetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita.
Korvaus työajasta, jota käytetään suunniteltujen toimintojen valmisteluun, selvitysten tekemiseen ja raportointiin sekä mahdollisten yhteisten hankehakemusten laatimiseen.
ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN
TOIMINTASUUNNITELMA 2007-2009
4.1 YLEISTÄ
Tarkennettu toimintasuunnitelma vuodelle 2008 on käsitelty myös yhdessä KEOPSin täydennyskoulutuksen ryhmän kanssa ja todettu toimintojen olevan synergiassa keskenään.
Turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategia 2006-2012 on viitekehys työryhmän toiminnalle. Työryhmän näkemyksen mukaan toiminta-alue on em. strategian mukaisesti lounainen Suomi. Tarvittaessa aluetta voidaan laajentaa Åbo Akademin toimintojen mukaisesti. Hankkeen alkuvaiheessa työryhmä keskittyy työnjaon selkiyttämiseen ja korkeakoulujen välisten erilaisten käytäntöjen tarkasteluun, minkä vuoksi tarvetta ulkopuoliselle edustukselle ei ole. Työryhmä näkee tärkeänä kiinteän yhteyden koko toimialueen seutukunnalliseen toimintaan mutta ensimmäisenä toimintavuonna työryhmän toimintojen pääpaino on korkeakoulujen sisäisillä asioilla ja kiinteämpi yhteistyö esim. seutukuntien kanssa painottuu toiseen ja kolmanteen toimintavuoteen kuitenkin siten, että varsinainen vuoropuhelu seutukuntien kanssa toteutuu Korkeakoulut seutukunnissa -verkoston kautta.
Korkeakoulujen elinikäisen oppimisen rakenneuudistuksessa kyse on toiminnan rakenteellisesta kehittämisestä, jossa keskeisiä asioita ovat korkeakoulujen välisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen niissä asioissa, joissa se on järkevää ja perusteltua. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä on hyvä lisätä, jotta osapuolet pystyvät oppimaan ja hyötymään toistensa toimintatavoista alueen hyväksi.
Yhteistyön kehittäminen ja työnjaon profilointi nostaa samalla esiin mitä tiede ja tutkimus kussakin korkeakoulussa tuottaa sekä luo edellytyksiä tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutukselle. Konkreettisena tuloksena tavoitellaan suurempia ja yhtenäisempiä hankkeita.
Turun AMK laatii vuosittain yhteiskuntavastuuraportin, jossa tarkastellaan toiminnan vaikuttavuutta sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun kannalta. Työryhmä näkee tärkeänä selvittää mitä mahdollisuuksia on aikaansaada korkeakoulujen yhteinen alueellinen vaikuttavuusarviointi, joka palvelisi myös tulevaisuusraporttina. Paitsi alueellinen kehittäminen myös esim. täydennyskoulutustoiminnan vaikuttavuus ja sen sidos organisaatioiden omiin tavoitteisiin ja strategisiin linjauksiin voisivat olla vertailun kohteena. Työryhmä esittää asian jatkokehittelyä yhteistyössä täydennyskoulutuksen työryhmän kanssa. Elinikäisen oppimisen indikaattorien etsimisessä keskitytään alueellisen vaikuttavuuden indikaattoreihin ja kestävän kehityksen edistämisen indikaattoreihin. Aikataulullisesti kyseessä on vuoden 2008 teema.
TOIMINTAKOKONAISUUDET
4.2. ALUEKEHITTÄMISOHJELMAT
Toiminnan yleistavoitteena on tarkastella korkeakoulujen suhdetta Varsinais-Suomen maakuntaohjelman, työllisyys- ja kilpailukykyohjelman sekä maaseutuohjelman toteutukseen ja nostaa esiin asioita, joissa korkeakoulujen panos (esim. yhdessä toimien) voisi olla vahvempi. Pohjaksi on kartoitettava alueellisessa kehittämisessä kunkin korkeakoulun vahvuudet ja painopistealat. Kartoituksen tulosten perusteella työryhmä selvittää prosessit ja käytännön toimet, joiden kautta eri korkeakoulut ovat mukana maakuntaohjelman toteutuksessa. Aihealueita lähestytään poikkitieteellisesti teemoittain tai toimialoittain - ei tiedekunta/oppiainerajojen mukaan ja tarvittaessa kootaan teemakohtaisia ryhmiä. Teemoja ovat mm. luovat alat, elintarvikeala ja kestävä kehitys. Luovien alojen ryhmä käynnistyi vuoden 2007 aikana onnistuneesti ja se jatkaa toimintaansa itse ohjautuen vuonna 2008. Liitteenä 1 raportti luovien alojen ryhmän toiminnasta. Toimialojen asiantuntijoiden säännöllinen kokoontuminen tuo dynaamisia synergiaetuja, toimijoiden tutustumisen kautta avautuvia yhteistyömahdollisuuksia, oletettavasti uusia, aikaisemmin hahmottumattomia vahvuusaloja sekä toimialan alueelliseen kehittämiseen pitkäjänteisyyttä. Samalla selvitetään mitä eri alojen puitteissa tapahtuu eri korkeakouluissa.
Toisaalta vertaamalla kartoitusta ja aluekehittämisohjelmien tavoitteita voidaan löytää nykyistä helpommin mahdolliset puutteet ja aukot sekä kehittämistoiminnassa että koulutuksessa. Korkeakoulujen välistä työnjakoa on luonnollisesti helpompi kehittää, kun tiedetään mitä missäkin tehdään ja mitkä ovat kenenkin vahvuudet ko. toimialalla.
4.3. ENNAKOINTIYHTEISTYÖ
Maakunnassa on alueen kehittämistarpeista paljon ennakointitietoa valmiina, mutta korkeakoulut eivät hyödynnä sitä riittävästi. Tavoitteena on että sekä maakuntaliitossa että TE-keskuksessa olemassa olevaa ennakointitietoa hyödynnetään tehokkaammin ja kytketään ennakointitarkastelu maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan vaikuttamiseen. Alueellisen kehittämisen työryhmä toteutti yhteistyössä täydennyskoulutustyöryhmän kanssa korkeakoulujen ennakointipäivän marraskuussa 2007. Tavoitteena on hyödyntää ennakointitietoa alueellisten kehittämistarpeiden selvittämisessä ja niihin vastaavien käytännön toimenpiteiden suunnittelussa.
Toteutetun ennakointipäivän perusteella työryhmän mielestä ennakointiyhteistyötä olisi hyvä lisätä hyödyntäen laajemmin korkeakoulujen ja sidosryhmien yhteistyötä tavoitteena ennakointitoiminnan vahvistanen ulkopuolisen hankerahoituksen turvin, esim. ESR. Korkeakoulujen mukanaolo ja vaikuttaminen ennakointityöhön pyritään saattamaan käytännöksi. Ennakointitietoa on myös seutukuntien kehittämisorganisaatioissa ja seutukunnat ovat tärkeässä roolissa tässä työssä. Yritysten koulutustarpeiden esiin saamiseksi maaliskuun lopussa avautui pääsy TE-keskuksen Yritysharava-tarvekyselyn tuottamaan tietoon kullekin korkeakoululle.
4.4. ALUEELLISEN KEHITTÄMISEN KÄYTÄNNÖT
Alueellinen kehittäminen toteutuu käytännössä pääosin hankkeiden kautta. Hankehakuun ja –hallinnointiin liittyvälle osaamisen ja toimintakäytäntöjen vertailulle sekä vertaisoppimiselle todettiin olevan tarvetta. Asia liittyy myös laatutyöhön. Työ käynnistetään vuonna 2008 vertaamalla prosesseja ideasta suunnitelmaksi ja toteutukseen, hallintokäytäntöjä unohtamatta.
Teemaan liittyen järjestetään ennakointipäivää vastaava korkeakoulujen yhteinen workshop, jossa eri korkeakoulujen järjestelmät ovat esillä. Tilaisuuteen kutsutaan kunkin korkeakoulun tutkimus- tai projektipalveluyksikkö. Työllä pyritään tuottamaan erityisesti Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun konsortiohanketta hyödyttävää tietoa. Tavoitteena on korkeakoulujen käytäntöjen yhdenmukaisuus, mikä palvelisi rahoittajiakin.
4. 5. KANSAINVÄLISISTÄ YKSILÖKONTAKTEISTA YHTEISÖKONTAKTEIHIN
Turkulaiset korkeakoulut ja niiden lukuisat yksiköt ovat vahvasti mukana kansainvälisissä aluekehityshankkeissa, joiden rahoitus tulee niin Euroopan sosiaali- ja aluekehitysrahastoista kuin Euroopan komission lukuisista puiteohjelmista. Näiden hankkeiden myötä hankkeiden vastuuhenkilöille on muodostunut varsin vahvat eurooppalaiset yhteistyöverkostot, jotka ovat hankkeita kehitettäessä ensiarvoisen tärkeitä. Toisaalta, kokemus ja asiantuntemus eri rahoitusohjelmista on vahvistunut. Usein on niin, että tietty rahoitusohjelma vakiintuu korkeakouluyksikön tai vastuuhenkilön käyttöön, kun se on kertaalleen opittu ja hyväksi havaittu. Valintaan tietenkin vaikuttaa yksikön ja henkilön toimiala ja kiinnostuksen kohteet. Erilaisista valinnoista seuraa se positiivinen asia, että tällä hetkellä eri korkeakouluissa on osaamista eri rahoitusohjelmista.
Varsinais-Suomen maakunnan kansainvälistymistä ajatellen ongelmana on se, että edellä mainittu osaaminen ja verkostoituminen on rakentunut yksittäisten henkilöiden varaan eikä korkeakoulujen välistä yhteistyötä kovin paljon tehdä. Korkeakoulujen yhteisten projektihakemusten teossa on toki monia käytännön ongelmia, mutta samalla menetetään monia synergiaetuja. Vähintä, mitä pitäisi tehdä, on saattaa olemassa oleva osaaminen ja kokemus eri rahoitusohjelmista kaikkien toimijoiden käyttöön, jotta eri organisaatioiden ja henkilöiden ei tarvitsisi käydä uudelleen läpi samoja virheitä, joita naapuri on jo tehnyt.
Todettiin, että turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategian kv-yhteistoimintaryhmä on työstämässä esitettä Turku korkeakoulukaupunkina. Esitteen kohderyhmänä on tutkinto- ja vaihto-opiskelijat. Lisäksi yhdessä laajennetun kv-markkinointiryhmän (Juha Elo, pj) kanssa ollaan työstämässä kansainväliselle yleisölle tarkoitettua markkinointimateriaalia, joka kertoo Turussa tehtävästä huippututkimuksesta. Työryhmä seuraa esitteiden valmistumista.
Päätettiin koota kaikkien korkeakoulujen käyttöön yhteisöCV, jollainen vaaditaan varsin usean hankehakemuksen liitteenä. Komission sivuilta löytyy valmis mallilomake. Työryhmä selvittää keinoja, joiden avulla eri korkeakouluissa olevista yksilökontakteista ja monialaisesta osaamisesta rakentuisi korkeakoulujen ja maakunnan yhteisiä yhteisökontakteja ja osaamisvoimavaroja. Työssä huomioidaan Sirpa Simolan/Turku Science Parkin tekemä selvitys Turun seudun kansainvälisestä toiminnasta.
4.6. BUDJETTI 2008
Kohta 1
kestävän kehityksen (indikaattorit ym.) ja elintarvikealan tem. ryhmät
(työryhmien työskentelystä aiheutuvat toiminta- ja henkilöstökulut)
Kohta 2
Ennakointityön vahvistaminen ja erillisen hankkeen suunnittelu (alueryhmällä pääpaino hankesuunnittelussa sekä
korkeakoulujen ennakointipäivien järjestäminen 2008 yhdessä täyd. koul. ryhmän ja seutukuntien kanssa
(toiminnan ja päivien järjestelystä aiheutuvat toiminta- ja henkilöstökulut)
Kohta 3
Hankehaun ja -hallinnan toimintatavat sekä workshop tutkimus- ja
projektipalveluhenkilöstön kanssa korkeakoulujen eri järjestelmistä
Kohta 4
kansainvälisyysosiossa (myös Pohjoismaat ja Itämeren alue) mm. työstetään kaikkien korkeakoulujen yhteinen komission mallin
mukainen yhteisöCV
4.7 TYÖRYHMÄN KOKOONPANO
Heidi Valtari, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Nina Söderlund, Åbo akademi fortbildningscentralen Satu Helmi, Turun ammattikorkeakoulu Leena Jokinen, Turun kauppakorkeakoulu Ari Koski, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Eila Jylhä, Turun ammattikorkeakoulu
eRAPPU
5.1. Valtakunnallinen seminaari
Valtakunnallinen "Pedagogisia verkkoja kokemassa - seminaari" järjestetään viidennen kerran lokakuussa 2008 korkeakoulu-opetuksen haasteita painottaen. Viisivuotis-seminaarin kansainvälistä elementtiä kehitetään yhteisen eJump-hankkeen avulla.
5.2. Korkeakoulujen yhteinen henkilöstökoulutus
2007 aloitettua korkeakoulujen yhteistä henkilöstökoulutuksen tvt-koulutuskalenteria kehitetään. Yhteistyötä laajennetaan yhteiseen koulutustuotantoon "Verkko-opettajaksi viikossa"-kirjan (Nurmela & Suominen, 2007) teemoilla sisältäen myös Connect Pro -koulutukset. Kevään 2008 aikana järjestetään useampia työpajoja, jotka ovat toisaalta jatkoa pedagogisia verkkoja kokemassa - seminaarin teemoille ja toisaalta pohjustavat seuraavan seminaarin teemoitusta. Yksi työpajoista välitetään Suomen virtuaaliyliopiston välityksellä koko maahan. Laaditaan korkeakoulujen henkilökunnille suunnattu tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tiedotussuunnitelma ja toteutetaan se ennen seuraavaa valtakunnallista seminaaria. Tässä työssä hyödynnetään eRapun yhteistä tvt-koulutuskalenteria ja turkulaisten korkeakoulujen yleisiä koulutuskalentereita, kuten myös virtuaaliyliopiston ja virtuaaliAMK:n organisoimaa koulutustarjontaa.
5.3. Alueellinen yhteistyö
Vuoden 2008 seminaarin yhteydessä laajennetaan yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa entisestään. Lisäksi yhteistyötä laajennetaan korkeakoulut seutukunnissa (KSK)- hankkeen ja muidenkin KEOPS-ryhmien kanssa. eRappu tukee osaltaan korkeakoulujen alueellista yhteistyötä edistämällä tvt-käyttöä Varsinais-Suomessa tavoitteena joustavat opiskelu- ja työtavat.
5.4. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö
eRappu on verkostona mukana tammikuussa 2008 alkavassa eJump 2.0-hankkeessa. Hankkeessa analysoidaan toisen sukupolven verkko-oppimisvälineiden haasteita. eRapun tehtävänä on tuottaa hankkeeseen arvioinnin uusia mahdollisuuksia koskeva moduli sekä levittää koko hankkeen tuloksia Suomessa. Lisäksi uusia kv-hankkeita valmistellaan yhteistyössä eJump-partnereiden kanssa. Hankevalmistelu edellyttää valmistelevia vierailuja ja verkkoseminaareja potentiaalisten hankepartnereiden kanssa.
5.5. Virtuaaliset oppimisympäristöt
Vuoden 2007 aikana perustetun WikiCampuksen käyttöä syvennetään vuoden 2008 aikana henkilöstökoulutuksin ja workshopein. Kaikilla turkulaisilla korkeakouluilla on syksy 2007 aikana otettu käyttöön yhtenevä verkkoneuvottelu-ja viestintäjärjestelmä (Adobe Connect Pro). Useimmissa korkeakouluissa varsinainen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2008 aikana. Videoneuvttoluvälineiden käyttöä kehitetään yhteisesti vuoden 2008 aikana (toimintamallit, käytön arviointi, uudet innovatiiviset käyttötavat). Lisäksi edistetään muidenkin virtuaali-alustojen ja -sovellusten yhteiskäyttöä alueellisen kustannustehokkuuden ja synergia-etujen saavuttamiseksi.
5.6. Vuoden 2008 Budjetti
Valtakunnallinen seminaari (korkeakoulujen omavastuiden lisäksi) 6000,-
Korkeakoulujen yhteinen henkilöstökoulutus 3.500,-
Alueellinen yhteistyö 500,-
Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö 3.000,-
Virtuaaliset oppimisympäristöt 2.000,-
YHTEENSÄ 15.000,-
Täällä KEOPS-wikissä voidaan menetellä esimerkiksi siten, että tuossa ylhäällä klikattavalla keskustelusivulla esitetään ehdotuksia, kommentoidaan ja vaihdetaan ajatuksia. Sitten yhteenveto kustakin keskustelusta kirjataan tälle etusivulle.
Uusia tämän sivun alasivuja voit luoda muokkaustilassa silloin kun olet kirjautunut sisään (sitä ennen olet luonut itsellesi tunnuksen, ylhäällä vasemmalla). Toki tänne voi kirjoittaa kirjautumattakin, tietenkin.
Itselle arvokasta tekstiä voi varmuuskopioida itselle, mutta historia-järjestelmä on toki tässäkin systeemissä.
Arkaluontoisten asioiden yhteydessä kannattaa harkita mitä wikiin kirjoittaa.
