EOppimisesta eToimintakulttuuriin

Wikicampus

Tarpeita:

Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet koulutusorganisaatioissa ovat laajentuneet viimeaikoina merkittävästi. Vielä muutama vuosi sitten verkkopedagogiikka miellettiin nk. oppimisalustojen välityksellä tapahtuvaksi materiaalin jakamiseksi ja opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutukseksi siellä lähinnä kirjoittamalla. Enemmistö oppimisalustoista oli kaupallisia tuotteita ja kustannukset olivat kynnys etenkin pienten organisaatioiden verkko-oppimisen etenemiselle. Nyt oppimisalustojen rinnalla on mahdollisuus valita käyttöön lisenssimaksuista vapaita avoimen lähdekoodin oppimisalustoja, joista mm. oppimisalusta Moodle on laajasti käytetty. Yksinomaan kirjoitetun ja eriaikaisen vuorovaikutuksen varaan ei enää tarvitse verkko-oppimista rakentaa, vaan keskustelut ja vuorovaikutus luontuvat tietokoneen ja internet-yhteyden varassa toimivien verkkoneuvotteluiden avulla. Web 2.0 tarjoaa opettajille ja opiskelijoille useita työskentelyfoorumeja, joista wikit, blogit ja miniblogit ovat vain muutamia esimerkkejä.

Tieto- ja viestintätekniikan mielekäs ja tehokas käyttö on haaste sekä opistoille että avoimille yliopistoille. Alalle tulee jatkuvasti uusia oppimiseen ja opetukseen soveltuvia ohjelmia ja mahdollisuuksia. Näiden laajemmalle käytölle ovat esteinä lähinnä organisaatioiden olemassaolevat toimintakulttuurit ja osaamattomuus. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän toimintakulttuurin kehittäminen kansainvälisenä ja oppilaitosmuodot ylittävänä yhteistyönä tuo synergiaetua, jonka avulla vähäisetkin kehittämisresurssit omaavat opistot pääsevät eteenpäin tietoyhteiskunnan toimijoina. Tämä hyödyttää myös opistojen asiakkaita, joille avautuu uusia mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

Luonteva tapa edistää tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opistoissa on tutustua siihen yhdessä yliopistojen kanssa ja ideoida sen jälkeen opistokentälle sopivia käyttötapoja esimerkiksi osana opistojen projekteja ja koulutuksia. OpiBal-hankkeessa tehtävien pilotointien toteuttaminen ja arvioiminen antaa arvokasta tietoa tieto- ja viestintätekniikan näköaloista opistokentällä ja tukee toimintakulttuurin muutosta kohti tietoyhteiskunnan kansalais- ja työväenopistoa. Olemassaolevien mahdollisuuksien kokeileminen ja yhteinen reflektointi niiden käyttömahdollisuuksista auttaa valitsemaan käyttöön sekä opistojen että opistojen asiakkaiden kannalta hyödyllisiä ohjelmia ja toimintamalleja. Näin vältytään hankkimasta ohjelmia, tekniikkaa ja pedagogisia toimintamalleja, joille ei ole tarvetta. Nykyajan työergonomiaa on myös valita ohjelmia, jotka ovat käyttäjäystävällisiä mutta monipuolisia.

Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa on tehty työtä verkko-oppimisen parissa sekä avoimessa yliopisto-opetuksessa että kehittämis- ja koulutushankkeissa alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla 1980-luvulta lähtien. Vuosina 2002-2005 koulutettiin vapaan sivistystyön henkilökuntaa noin 150 Euroopan eri maista @duline-hankkeessa. Kaveri-, Aluekaveri- ja VASA-hankkeissa on perehdytetty suomalaista opistokenttää ja kirjastoja uusimpiin tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin. Tarvetta käyttötilanteiden mallintamiseen on olemassa, sillä vuonna 2005 julkaistusta kirjasta Verkko-opettajaksi viikossa -kirjasta otettiin toinen uudistettu painos jo vuonna 2007. Vuonna 2008-2010 täydennyskoulutuskeskus on mukana kansainvälisessä eJump 2.0 -hankkeessa kehittämässä Web 2.0 verkkopedagogiikkaa.

Projektissa tapahtuu:

- hankitaan sekä virolaisille että suomalaisille partnereille soveltuvat laitteet mikäli niitä ei jo ole (Flash-tuetut tietokoneet äänikortilla varustettuna, tykit, web-kamerat, kuulokkeet, pöytäkaiuttimet ja mikrofonit)

-suunnitellaan ja pilotoidaan koulutuskokonaisuus tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen (katsastetaan myös [kirjastoyhteistyön mahdollisuudet]http://www.wikicampus.fi/index.php/Uuden_median_hy%C3%B6dyt_kirjastolle_tulevaisuudessa

-arvioidaan pilotin kokemuksia

-kouluttaudutaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjinä (koulutuksiin rekrytoidaan mukaan myös kirjastoväkeä)

-käännetään kirja Verkko-opettajaksi viikossa viroksi ja julkaistaan se

-tuotetaan tukimateriaalia verkkoon, joka auttaa myös projektin ulkopuolisia opistoja laajentamaan tieto- ja viestintätekniikan mielekästä käyttöä